Asunto on hankittu homeexchange.com:n kautta, erinomainen ystäväni M. järjesti. Nämä ranskalaiset viettivät maaliskuussa vajaan viikon hänen asunnossaan, jolloin hän puolestaan majaili meillä. Ja nyt nautitaan vastavuoroisesti heidän kodistaan.
Asunto on suurehko, reilusti päälle 100m2, mutta niin sokkeloinen, etten osaisi laatia pohjapiirustusta. Jokaisella meistä on oma huone, jossa yöpyä, lisäksi keittiö kaikkine varustuksineen sekä salon. Talo lienee noin satavuotias, lattiaparketit narisevat ja saniteettitilat ovat hassut ja epäkäytännölliset. Asunnossa asuu selvästi boheemi ja epäkäytännöllinen intellektuelliperhe, valtavat kirjahylly notkuvat pelkkää laatukirjallisuutta. Talon isäntä on Suomen-ystävä, yksi kirjahyllyllinen on suomalaista kirjallisuutta, osin jopa suomeksi. Kalusteet ovat kaikki eri paria ja kulahtaneita, joka paikka on täynnä tavaraa ja paperia, huoneistossa tuntuu vieno sikaarin tuoksu. Saapuessamme kuului talon jostain asunnosta pianonsoittoa. Asunnon yhdestä huoneesta löytyi klarinettinuotteja. Keittiön pöydällä oli odottamassa punaviinipullo.
Illalla kun korkkasimme viinin ja nautimme lähikaupasta hankittuja juustoja ja leikkeleitä, totesimme ykskantaan, että onhan tämä paljon mukavampaa oikean keittiön pöydän ääressä kuin hotellissa jonkun sängyn päiväpeitolla.
Kotitalomme sisäpihan pikku puutarha. Romanttisessa lehtimajassa lymyilevät roskikset.
Divaani, jonka ottaisin kotiini koska tahansa.
Ja kaikki tämä ihan ilmaiseksi, luottamustalouden turvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti